Suomen CA-viljelyn yhdistyksen esitys maatalouden ympäristöpäästöjen vähentämiseksi

Tiivistelmä aineistopaketista.

EU:n uutta CAP-maataloustukiesitystä on perusteltu muun muassa seuraavilla asioilla:

  • Ympäristön ja maaseudun suojelu ja kestävä kehitys
  • Viljelyn monipuolistaminen ja biodiversiteetin suojelu
  • Luonnonvarojen optimoitu käyttö ja ekosysteemin säilyttäminen
  • Ilmastonmuutoksen hillintä ja energian käytön vähentäminen
  • Maatalouden tehokkuuden lisääminen ja maatalouden kilpailukyvyn parantaminen
  • Maaperän suojelu

EU:n CAP-tukiesityksessä suorista tuista on 30 % viherryttämistä, jolla pyritään vaikuttamaan edellä mainittuihin tavoitteisiin. Viherryttäminen sisältää vähintään 7 % luonnonhoitoalaa, joka voi olla esim. suojakaistoja, kesantoa tai metsitystä.

Suomen CA viljelyn yhdistyksen mielestä CAP-tukiesitykset ovat oikean suuntaisia toimia, mutta pyydämme ottamaan huomioon, että edellämainittuihin ympäristötavoitteisiin päästään laajemmin ja paremmin no-till -menetelmällä, jolla saavutetaan pysyvä ympärivuotinen kasvipeitteisyys ja pienemmät ympäristöpäästöt.

Kasvipeitteisyyden vuoksi eroosio ja ravinteiden poistuminen pellolta vähenee ratkaisevasti.

  • Pitkäaikaisessa muokkaamattomuudessa maan rakenne paranee, pieneliötoiminta ja orgaanisen aineksen osuus peltomaassa lisääntyy
  • Typen ja fosforin kokonaispäästöt pellolta vähenevät niiden sitoutuessa orgaaniseen ainekseen
  • Myös liukoisen fosforin poistuminen vesistöihin vähenee, koska veden valuminen pellolta vähenee

Kasvipeitteen ja muokkaamattomuuden ansiosta ravinteet pysyvät pellon maaperässä.

Tämä vähentää ravinnehuuhtoutumia vesistöihin ja tarvetta suojakaistoihin. No-till vastaa ympäristövaikutuksiltaan lähes nurmea.

Maan muokkaamattomuus vähentää kasvihuonepäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta.

  • Muokkaamisessa syntyy orgaanisen aineen hapettuessa ja traktorin polttoaineen palaessa hiilidioksidia
  • Maan muokkaamisessa syntyvä hiilidioksidimäärä on paljon suurempi kuin polttoaineesta tuleva
  • No-till:ssä hiilidioksidimäärät maasta ja polttoaineesta vähenevät murto-osaan verrattuna perinteisiin menetelmiin

Kasvien yhteyttäminen sitoo hiilidioksidia ilmasta maaperään.

Muokkaamattomuus vähentää maan orgaanisten aineiden hapettumista hiilidioksidiksi. No-till -menetelmä on siten maataloudessa hiilidioksidin tuottajan sijasta hiilinielu. No-till vähentää myös turvemaiden hiilidioksidipäästöjä ja sillä on mahdollista päästä CO2-vähennystavoitteisiin. Hyvissä olosuhteissa vähenevät myös maan typpidioksidi- ja metaanipäästöt.

No-till -viljely ei lisää kasvinsuojeluaineiden tarvetta, kun harjoitetaan normaalia viljelykiertoa. Kasvitaudit pysyvät kurissa, koska pellossa oleva hyödyllinen pieneliötoiminta saa lisääntyä, kun sitä ei muokkaamisella häiritä.

Muualla maailmassa no-till on otettu laajasti käyttöön ja sillä on saatu maatalouden ympäristöpäästöt vähenemään. Etelä- Amerikassa, Australiassa ja Kanadassa se on valtamenetelmä, joka on parantanut maatalouden kilpailukykyä. Myös USA:ssa se on merkittävä viljelymenetelmä.

Euroopassa Suomi ja Espanja ovat no-till -menetelmän edelläkävijämaita.

Suomen CA-viljelyn yhdistys on jäsentensä kautta osallistunut CA-viljelyn Euroopan ja maailman kongresseihin, näyttelyihin ja tapahtumiin sekä hankkinut tutkimustuloksia Suomesta ja maailmalta, joihin tämä tietopaketti perustuu. Menetelmän ympäristöhyödyt voidaan todistaa selkeästi.

No-till -viljelyn laajamittainen käyttöönotto ja hyödyntäminen vaatii sen ympäristövaikutusten tunnetuksi tekemistä ja sen laajaa poliittista hyväksyntää sekä menetelmän ympäristövaikutusten taloudellista tukemista.

Neuvontaa, tutkimusta ja viljelijöiden yhteistyötä on tehostettava no-till -viljelyalan lisäämiseksi.

Lisäksi vaaditaan investointeja uuteen tekniikkaan ja osaamiseen.

Mielestämme kohdentamalla ympäristötukea no-till -menetelmän ympärivuotiseen kasvupeitteisyyteen
voidaan tehokkaimmin vaikuttaa CAP-tavoitteisiin ja saavuttaa ympäristötuelle paras kustannusvaikutus.

2014 Suomen CA-viljelyn yhdistys